Tietoa .fi-verkkotunnuksesta

.fi on Suomen Internet-maakoodi verkkotunnuksia varten. Viestintävirasto hallinnoi sekä juurta, että vastaa verkkotunnusten myöntämisestä. Hallinnointi ja myöntäminen tapahtuu kansallisen lainsäädännön Tietoyhteiskuntakaaren pohjalta. Verkkotunnuksia voivat rekisteröidä yritykset, yhteisöt sekä yksityishenkilöt. Vuonna 2016 luovuttiin rajoituksista, jotka koskivat verkkotunnusten muotoa sekä niiden haltijan sijaintia.

.fi-verkkotunnus on ollut käytössä vuodesta 1986 kun Tampereen teknillinen korkeakoulu lähetti hakemuksen uuden ylätason verkkotunnuksen luomisesta. Hakemuksen taustalla olivat hallintojohtaja Seppo Loimio ja tietotekniikan apulaisprofessori Juha Heinänen. Verkkotunnuksia hallinnoiva ICANN hyväksyi hakemuksen ja myönsi TTKK:lle oikeuden hallinnoida .fi-verkkotunnusta.

Vuoteen 2013 asti verkkotunnuksia oli myönnetty hyvin rajallisesti ja mikään laki ei määrännyt sitä miten tunnuksia tuli myöntää. Lähinnä yliopistoilla sekä suurilla yrityksillä joiden nimi oli vakiintunut oli käytössään fi-verkkotunnus. Verkkotunnuslaki (228/2003) astui voimaan maaliskuussa 2003. Laissa säädetään muun muassa fi-verkkotunnuksen hakemisesta, verkkotunnuksen muodosta ja sisällöstä sekä verkkotunnuksen haltijan sekä internet-palveluntarjoajan vastuusta ja velvollisuuksista. Edelleen vain yritykset sekä yhteisöt saivat käyttöönsä oman fi-verkkotunnuksen, tunnusten saatavuus kuitenkin parani huomattavasti. Enää haettavan verkkotunnuksen nimen ei tarvinnut vastata täydellisesti kaupparekisteriin tai tavaramerkkirekisteriin rekisteröityä nimeä vaan myös muut verkkotunnushakemukset hyväksyttiin. Vapautumisen johdosta suuri määrä verkkotunnuksia rekisteröitiin ja uusi aikakausi alkoi fi-verkkotunnuksen osalta.

Maaliskuussa 2006 verkkotunnuslakia muutettiin niin, että verkkotunnusten rekisteröinti mahdollistui myös yksityishenkilöille. Edelleenkään ulkomaisilla toimijoilla ei ollut mahdollisuutta rekisteröidä tunnuksia vaan vaatimuksena oli kotikunta Suomessa, suomalainen henkilötunnus sekä yli 15 vuoden ikä. Samalla suojattiin verkkotunnukset, jotka olivat yksityishenkilöiden nimiä. Vain nimen haltijalla oli oikeus rekisteröidä verkkotunnus.

Syyskuussa 2016 astui voimaan uusi Tietoyhteiskuntakaari (7.11.2014/917), joka korvasi aiemman verkkotunnuslain. Uusi laki teki merkittäviä muutoksia sekä verkkotunnusten myöntämiseen, että vaatimuksiin. Uudistuksessa myös ulkomaisille toimijoille annettiin oikeus rekisteröidä verkkotunnuksia. Samalla luovuttiin rajoituksista, jotka koskivat verkkotunnusten muotoa ja hyvän tavan vastaisuutta. Viestintävirasto siirtyi myös välittäjämalliin, jossa välittäjät hoitavat asiakkaan puolesta merkintäjen tekemisen verkkotunnusrekisteriin.

(Lähde: Wikipedia)